Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden kehittäminen tapahtuu vanhaa kunnioittaen ja tulevaisuuteen kurottaen!

Rakennuksia tulee tarkastella kokonaisuutena

Amerikalla on viime vuosina ollut kunnia olla mukana monen kulttuurihistoriallisesti merkittävän kohteen korjausrakentamishankkeessa. Tällaisia kohteita ovat muun muassa Helsingin päärautatieasema ja Kaivopiha. Historiallisesti merkittävät rakennukset ovat osoittaneet, että niissä on jotain erityistä. Jotain, joka kestää aikaa ja saa ihmiset kiintymään niihin. Usein tämä jokin on yhdistelmä laadukasta arkkitehtuuria sekä merkityksellistä toimintaa. Jotta rakennukset pysyvät jatkossakin keskeisenä osana kaupunkilaisten elämää, tulee niitä tarkastella kokonaisuutena: vaalia, kunnostaa ja kehittää rakennuksen fyysisiä osia sekä toiminnallisuutta.

Onnistuminen edellyttää yhteistyötä

Nykykäyttäjän odotukset tilojen käytettävyyttä kohtaan ovat suuret, oli kyse asemasta, palveluiden ja kaupan keskuksista tai esimerkiksi toimistoista. Kokonaisuuden pitää olla ymmärrettävä, palvelumallin selkeä ja liikkumisen sekä toimimisen intuitiivista. Peruspalveluiden pitää toimia sujuvasti ja laadukkaasti sekä teknisten ratkaisujen olla nykyaikaiset vaatimukset täyttäviä. Tämä asettaa suojelluille rakennuksille erityisiä haasteita. Tästä syystä kehityshankkeiden tulisi lähtökohdiltaan olla sellaisia, joiden toteuttaminen kyseiseen rakennukseen on laadukkaasti mahdollista. Toisaalta myös muutoksia tarvitaan. Näemme, että laadukas lopputulos edellyttää avointa ja ammattitaitoista prosessia tilaajan, viranomaisten, suunnittelijoiden, käyttäjien sekä urakoitsijoiden kesken. Vastakkainasettelu ei tee lopputuloksesta parempaa. Uusia innovatiivisia yhteistyömalleja on jo sovellettu esim. Rautatieaseman hankkeessa hyvin lopputuloksin.

Rautatieasema ja Kaivopiha esimerkkeinä

Helsingin keskustan kulttuurihistoriallisesti merkittävissä hankkeissa huomiota on kiinnitetty erityisesti käytettävyyteen ja kohderyhmien tarpeita palveleviin palveluihin. Vähälle tai sijaintinsa puolesta heikolle käytölle jääneitä tiloja on otettu uudenlaiseen käyttöön, jolloin kaupunkilaiset pääsevät nauttimaan upeasta, arkkitehtonisesti ainutlaatuisesta kohteesta uudella tavalla. Helsingin päärautatieasemalla henkilökunnan sosiaalitilat siirrettiin kellarikerrokseen ja maantasossa oleva upeilla näkymillä varustettu tila muutetaan kahvilaksi. Entinen lippuhalli palautetaan alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaisesti ravintolaksi, koska matkaliput ostetaan nykyisin verkosta tai lippuautomaateista. Entistä monipuolisemmat matkustajien palvelut keskitetään länsisiipeen yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutoksien taustalla ovat näkymättömiin jäävät mutta tärkeät talotekniset uudistukset. Ne parantavat merkittävästi aseman energiatehokkuutta. Arvokohteiden kehitystyössä kaupunkilaisten viihtyvyyttä on ajateltu myös päivittäisten kulkureittien osalta. Näin esimerkiksi Kaivopihalla, jossa luotiin uusi yhteys Vanhan Ylioppilastalon alta suoraan Kolmen sepän patsaalle. Reitti toimii oikotienä, mutta on myös täynnä kaupunkilaisille mieluisia palveluita.

Vastuullisuus on kokonaisuus

Vastuullisuus on kiinteistökehityshankkeiden keskeinen osa. Vastuullisuus ei kuitenkaan ole yksittäisiä tekoja, vaan kokonaisuus. Vastuullisuus käsittää ainakin ekologisen vastuullisuuden, taloudellisen vastuullisuuden ja sosiaalisen vastuullisuuden. Suojelluissa rakennuksissa rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ja sosiaalinen vastuullisuus on korostuneena. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että myös palveluiden laadukas toteuttaminen taloudellisessa mielessä on tärkeä osa vastuullisuutta. Rakentamisen päästöistä noin neljännes syntyy rakennusvaiheessa*. Jos kohteen uusiutumissykliä voidaan pidentää hyvällä suunnittelulla ja varmistamalla toiminnan taloudelliset edellytykset, menestys näkyy vähentyneenä ympäristön kuormituksena. Hyödyt tästä ovat laajoja ja kauaskantoisia. Liian usein taloudellista kannattavuutta pidetään suojelun ja vastuullisuuden vastakohtana. Oikein suunniteltuna ja toteutettuna asia on päinvastoin.

Toteutuskelpoinen konsepti projektiryhmän työkaluna

Kun korjausrakentamisen kohteena on kokonaisuus, joka käsittää suuren joukon erilaisia toimintoja sille pitää luoda konsepti. Konsepti on selkeä ja ymmärrettävä kokonaissuunnitelma, joka konkretisoi strategian sekä ohjaa kaikkea tekemistä. Kun konsepti on kirkas, kaikkien osatoimijoiden on helppo tehdä konseptin mukaisia päätöksiä ja viedä omaa toimintaansa yhteiseen suuntaan. Näin konsepti toimii johtamisen ja yhteistyön välineenä, sekä helpottaa työn viemistä haluttuun päämäärään.

Hyvän konseptin luomiseen vaaditaan suuri määrä informaatiota. Luotettavaa informaatio voidaan saada esim. tutkimusten ja kyselyiden kautta, tai tutkimalla olemassa olevaa dataa. Tärkeä tiedon lähde on myös prosessi, jossa asiakkaan ja sidosryhmien hiljainen tieto sidotaan suunnitelmiin. Tämä tapahtuu yhteissuunnittelun kautta esimerkiksi yhteisin työpajoin. Tärkeintä on tunnistaa oikeat kysymykset ja löytää niihin vastaukset. Konseptin tulee olla riittävän kunnianhimoinen, mutta ehdottomasti myös toteutettavissa. Konsepti ei ole haavekuva vaan suunnitelma siitä, miten eri osa-alueet toteutetaan tavoitteiden mukaiseksi kokonaisuudeksi. Hankkeen läpiviemiseen vaaditaan osaamista, näkemystä ja kokemusta holistisista, suuren mittakaavan kehittämishankkeista sekä kokemusta merkittävien suojeltujen kohteiden konseptointiprojekteista.

Haluamme olla kehittämässä parempaa kaupunkia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Uskomme vuoropuheluun. Uskomme siihen, että kaupunki on monien ideoiden, ajatusten ja intressien kokoelma ja nämä intressit on sovitettavissa yhteen.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Amerikan asiakkuusjohtaja, valtiotieteiden maisteri  Maria Kelter sekä Amerikan toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA Sami Maukonen. Valokuvat on ottanut Aleksi Poutanen ja Peter Lundqvist.

*) https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Ilmasto-ymparisto-ja-energia/Materiaalitehokkuus/