Ei kauppakeskus, vaan korttelikeskus

Ruohis ei ole perinteinen kauppakeskus, vaan korttelikeskus – kokonaisuus, jossa liikkuminen palvelujen ja toimistojen välillä on luontevaa.

”Haluamme, että ihmisten työympäristö ja palvelut muodostuvat korttelikeskuksessa yhdeksi, sujuvaksi kokonaisuudeksi. Ruohiksessa kaikki arjen asiat voi hoitaa helposti työpäivän lomassa”, kertoo kaupasta ja palveluista vastaava apulaisjohtaja Juha Mäkelä Antiloopilta.

Kolme erillistä kiinteistöä tuotiin saman brändin alle. Brändiuudistus toi mukanaan myös uusia sisäyhteyksiä, valomainoksia ja opasteita.

Ruohiksessa ”vähemmän, mutta oikein” -ajatus ohjaa kaikkea. Tavoitteena on ollut karsia häly ja tehdä asioinnista selkeää.

”Olemme halunneet luoda rauhallisen asiointiympäristön, jossa on hyvä tehdä ostoksia”, Mäkelä sanoo.

Ajatus näkyy käytännössä tarkkaan rakennetussa vuokralaisten kokonaisuudessa. Ravintolat, kahvilat, palvelut ja liikkeet on valittu niin, että ne täydentävät toisiaan ja palvelevat alueella työskenteleviä ja liikkuvia ihmisiä päivän eri hetkinä. Selkeä linja näkyy myös rauhallisessa sisäilmeessä, äänimaisemassa ja johdonmukaisessa opastuksessa: kun elementtejä on vähemmän, kokonaisuus toimii paremmin.

Numerot mittaavat päätöksen

Vuokrattavaa liiketilaa on 21 500 m². Saavutettavuus on poikkeuksellinen: metro, ratikka, bussit, pyöräreitit, auto – sekä noin 1 500 pysäköintipaikkaa.

Muutoksen tulokset näkyivät nopeasti. Vuonna 2025 Ruohiksessa vieraili 3,2 miljoonaa kävijää – kasvua edellisvuoteen viisi prosenttia. Myynti nousi 84,4 miljoonaan euroon, sekin viiden prosentin kasvulla.

”Ruohiksen vuokralaisten kokonaisuus on selkeä ja arjen palvelut ovat helposti saavutettavissa. Meillä on laadukas K-Citymarket, K‑Rauta, Jysk, Tokmanni sekä Alko, apteekki ja Normal uudistuksen myötä. Nämä ankkurit käytännössä määrittävät, mihin palvelutarjonta painottuu. Terveystalo on korttelikeskuksen merkittävä terveyspalveluiden veturi”, Juha Mäkelä kertoo.

Mäkelän mukaan facelift-hankkeen valmistuttua kiinnostus liiketiloja kohtaan on kasvanut selvästi.

”Asiakasvirrat ovat kehittyneet erittäin myönteisesti, ja kasvuluvut osoittavat, että Ruohis vastaa asiakkaiden tarpeisiin, mikä näkyi selvästi jo remonttivuoden aikana. Odotamme kasvun jatkuvan myös vuonna 2026 vähintään yhtä vahvana. Se näkyy myös liiketilojen kysynnässä. Tällä hetkellä kaupallisten tilojen vuokrausaste on yli 98 prosenttia”, Mäkelä summaa.

“Tutkimme koko korttelin näkyvyyden – nyt jokainen tulosuunta kertoo samaa tarinaa.” Olli-Pekka Vaija, pääsuunnittelija valomainosten rakentamisluvassa, Amerikka

Historia säilyi – kokemus luotiin uusiksi

Ruoholahti on muuttunut vuosikymmenten aikana teollisuuspainotteisesta alueesta asuin- ja toimistoalueeksi. Naapurissa sijaitseva Nokian kaapelitehdas on muuttunut yhdeksi Suomen suurimmista kulttuurikeskuksista. Ympäröivä rakennuskanta kantaa edelleen 1990-luvun suunnittelulogiikkaa.

Ruohiksen uudistuksessa tehtiin tietoinen rajaus: layout pidettiin pitkälti ennallaan. Siellä missä muutoksia tehtiin, haettiin mahdollisimman suurta vaikuttavuutta. Sisustusarkkitehti Sanni Ruolan mukaan priorisoitiin ratkaisuja, joilla on eniten merkitystä vaikuttavuuden kannalta. Kaikki pinnat ja jäähdytys uusittiin, mikä parantaa tilojen viihtyisyyttä. Käyttäjäkokemukseen panostettiin ja se rakennettiin kokonaan uudelleen.

Siinä on faceliftin ydin: kyse ei ole pelkästä pinnasta, vaan priorisoinnista.

Ruohiksen uusi ilme pohjautuu kohteen paikallisuuteen, tehdashistoriaan sekä kohteesta tuttuihin materiaaleihin ja sävyihin. Uudet pintamateriaalit tuovat sopivaa rouheutta – lämmin harmaa betonimainen suurlaatta luo toimivan pohjan kokonaisuudelle ja luontevan materiaalijatkumon ulkotiloista sisätiloihin. Kahvila-alueen olemassa olevia tiilipintoja korostettiin terracotan sävyisellä korkealla otsalla. Ratkaisu nostaa esiin rakennuksen alkuperäiset materiaalit ja luo kokonaisuuteen lämpimän, tunnistettavan ilmeen.

Opastusjärjestelmä rakentuu selkeän, tumman metallikehikkoelementin ympärille – se toimii samaan aikaan sisustuksena ja antaa tarpeellisen näkyvyyden rouheita tilapintoja vasten.

“Facelift on kestävää kehitystä: ei tehdä massiivisia uudistuksia silloin, kun tilat saa toimimaan kevyemmillä, oikein kohdennetuilla toimilla.” -Susanna Leppänen, projektipäällikkö, Amerikka

Arjen palvelut ovat vetovoiman kovaa ydintä

Tässä hankkeessa pyrittiin parantamaan arjen palveluita ja laatukokemusta. Kaupallisten palveluiden kehittämisen lisäksi asiakas-WC:t uudistettiin, mukaan tuli lastenhoito- ja imetystila. Nämä ovat pieniä päätöksiä, joilla on yllättävän iso vaikutus: kuka kokee olevansa tervetullut – ja kuinka usein palaa.

Vuokrattavuutta parannettiin myös tilallisesti: keskeiselle paikalle tehtiin uusi liiketila. Aiemmin haastava pieni tila käännettiin näkymään aulaan. Frontti oikeaan suuntaan – ja tila elämään.

”Ruohiksen uudistunut ilme ja sijainti Helsingin kantakaupungissa näkyvät suoraan vuokralaisten kiinnostuksessa. Kortteli houkuttelee monipuolisesti toimijoita – päivittäispalveluja, erikoisliikkeitä, terveys- ja liikuntapalveluja sekä ravintoloita ja kahviloita – joille sijainti ja palvelujen kokonaisuus tukevat liiketoimintaa”, Mäkelä arvioi.

Korjausrakentamisen opit: yhteistyö ratkaisee, hiljaisuus maksaa

Korjausrakentamisessa moni euro palaa työmaalla, jos yhteistyö ei toimi. Ruohiksessa painotettiin suunnittelijoiden läsnäoloa ja suoraa ratkaisukeskeistä keskustelua toteuttajien kanssa. Työmaa-aikainen läsnäolo ei ole lisäpalvelu – se on tuottotekijä.

Suunnittelutyö oli kokonaisvaltaista: kaupallinen konsepti, arkkitehtuuri, projektijohdon tehtäviä, sisustussuunnittelu sekä opastus ja valomainokset. Prosessi oli keskusteleva ja yhdessä muotoutuva – ei “toimeksianto sisään, piirustukset ulos”.

“Antiloopilla on rohkeutta iteratiiviseen kehittämiseen. Kun tietoa tulee lisää, ratkaisuja muutetaan”, kuvaa hankkeen asiakkuusvastaava ja konseptikehittäjä Teemu Nojonen suunnittelutoimisto Amerikasta.

Antiloopin puolella hankkeen onnistumisen lähtökohtana oli selkeä näkemys siitä, mihin suuntaan korttelia haluttiin kehittää – sekä oikeiden kumppaneiden valinta.

”Meillä oli alusta asti selkeä näkemys kehityssuunnasta, ja yhtä tärkeää oli valita oikeat kumppanit ja johtaa kokonaisuutta tiiviisti. Amerikan kanssa yhteistyö oli suoraa ja ratkaisukeskeistä: he pystyivät yhdistämään kaupallisen ajattelun, suunnittelun ja toteutuksen tavalla, joka auttoi viemään hankkeen hallitusti maaliin”, Mäkelä toteaa.

Entä mitä Ruohis on viiden vuoden päästä?

Ruohiksessa vastaus alkaa jo nyt näkyä. Työ ei pysähdy – korttelilogiikka tarkoittaa, että jokaisella vaiheella on suunta.

”Tavoitteemme on pitää Ruohis laadukkaana ja elävänä korttelikeskuksena myös tulevina vuosina. Se tarkoittaa ennen kaikkea arjen toimivuudesta huolehtimista: että palvelut toimivat, ympäristö on viihtyisä ja asiakasvirrat kasvavat. Samalla kehitämme korttelia vaiheittain eteenpäin”, Mäkelä kuvaa.

Muutos ei rajoitu vain kaupallisiin palveluihin. Korttelikeskuksen palveluita on vahvistettu myös Pool-joustotilakonseptilla, joka tarjoaa yrityksille joustoa omien kiinteiden neliöiden ja tilojen tueksi.

Mäkelän mukaan uusi POOL Ruohis tuo ihmiset yhteen työskentelemään, kohtaamaan ja inspiroitumaan. Se sisältää 1 500 neliön edestä erilaisia joustotiloja, kuten laadukkaita ja kalustettuja pientoimistoja, hot desk -työpisteitä sekä laajan valikoiman neuvottelu- ja tapahtumatiloja. POOL on rakennettu toimimaan joustavasti omien toimitilojen jatkeena.

”Työn tekemisen tavat muuttuvat nopeasti. Joustavat työtilaratkaisut ovat yksi tapa tuoda kortteliin lisää elämää ja käyttäjiä myös toimistopuolelta”, hän lisää.

Malli muille

Kiinteistöjä voidaan kehittää vaiheittain muuttuvassa markkinassa. Ennen investointeja pitää ymmärtää, miten paikkaa käytetään arjessa.

”Amerikan suurin lisäarvo oli se, että he ymmärsivät hyvin tarpeemme ja näkemyksemme kehityksestä, ja mitä konseptimme käytännössä tarkoittaa. He pystyivät kääntämään sen toimiviksi suunnitelmiksi ja konkreettisiksi ratkaisuiksi”, Mäkelä sanoo.

”Ratkaisuja tarkennettiin työn edetessä, jotta visio ja toteutus pysyivät linjassa. Se näkyi esimerkiksi tilojen sijoittelussa, kulkureiteissä, näkyvyydessä ja opastuksessa – mutta myös siinä, mitä päätettiin jättää tekemättä”, hän summaa.

Kun konsepti, tilasuunnittelu ja käyttäjäkokemus alkoivat tukea samaa kokonaisuutta, kortteli alkoi toimia uudella tavalla.

Amerikan vinkit kiinteistökehittäjälle

1. Aloita sisääntulosta Tyhjä sisääntulo syö koko paikan. Kutsu ensin, optimoi sitten.
2. Tee panos–tuotos -ajattelu näkyväksi Jokainen euro pitää pystyä perustelemaan vaikutuksella kokemukseen ja vuokrattavuuteen.
3. Rakenna yksi brändi, yksi kokemus Kortteli voittaa yksittäisen talon. Löydettävyys on osa asiakaskokemusta.
4. Pidä layout, uudista kokemus Kaikkea ei tarvitse uudistaa. Valaistus, opastus ja näkyvät pinnat voivat kääntää tunnelman. Tee pohjaratkaisuun uudistukset, jotka lisäävät vuokrattavaa pinta-alaa, parantaa liiketilojen näkyvyyttä sisäänkäynneille ja parantaa palveluiden saavutettavuutta.
5. Johda työmaata, älä vain suunnitelmaa Korjausrakentamisessa läsnäolo ja ratkaisukeskustelu ovat tuottotekijöitä.

+ Pidä kehitys käynnissä. Vaiheista, tee asiakkaalle näkyviä parannuksia, tuo uusia vuokralaisia…