Maria Kelter

Matkimalla ei synny kiinteistökehityksen voittajakonsepteja

Kiinteistökehityksen tarkoitus on parantaa kiinteistön arvoa. Jos työ tehdään huonosti, lisäarvoa ei synny. Olennainen asia hyvin tekemisessä on se, että kehitystyö tehdään kehitettävän kiinteistön omista lähtökohdista käsin. Mikä on kyseisen kohteen historia, omistuspohja,käyttäjät, vuokralaiset, kuluttajakunta, kuluttajapotentiaali, lokaatio,
ympäristö, muutokset ympäristössä ja se, mitä kehitystyöllä halutaan saavuttaa?

Se mikä toimii jossain kohteessa ei luultavasti toimi sellaisenaan jossain
toisaalla, sillä muutos missä tahansa edellä mainituista lähtökohdista pitäisi
aiheuttaa muutoksen lopputuloksessa. Ratkaisun pitää lähteä kohteesta
itsestään. Matkimalla ei saavuteta voittajakonsepteja.

Food & Beverage on ollut viimeiset vuodet kiinteistöjen
kehitystyön keskiössä ja F&B-tarjonnan muutoksilla on saavutettu huikeaa
kiinteistöjen arvonnousua. Muutos on miellyttänyt kuluttajia, jotka ovat
alkaneet viihtyä näissä kiinteistöissä enemmän ja samalla kuluttamaan enemmän.
Kiinteistön vuokralaiset ovat pärjänneet paremmin ja kiinteistön omistaja
puolestaan on voinut periä korkeampaa vuokraa. Hyvien esimerkkien innoittamana muut
kiinteistökehittäjät ympäri Suomea ovat ryhtyneet kopioimaan onnistuneita
konsepteja tai vain lisäämään F&B-tarjontaa kiinteistöissään. Ongelma
matkimiskäyttäytymisessä on siinä, että kopioijat eivät perehdy oman
kiinteistönsä lähtökohtiin tarpeeksi huolellisesti ja tee ratkaisuja
räätälöidysti niiden mukaan. Tällöin lopputulos voi olla karvas pettymys;
kuluttaja ei otakaan paikkaa omakseen, ei viihdy, eikä siis kuluta. Tällöin
myöskään vuokralaiset eivät menesty, eikä lisäarvoa kiinteistölle synny. Matkimisilmiö
ei koske vain F&B-tarjontaa, vaan mitä tahansa kiinteistöjen kehittämistyötä,
kuten nousussa olevia co-working -tiloja tai uudenlaisia terveyspalveluita.

Suuri merkitys kehitys- ja arvonluontiyhtälössä on myös
ajoituksella. Hyvä kiinteistön omistaja tai hallinnoja osaa ennakoida ja
aloittaa kehitystyön tekemisen hyvissä ajoin, eikä odota, että kuluttaja hylkää
kohteen ja kiinteistö alkaa näivettyä. Kehitystyön tarve voi syntyä kuluttajan
muuttuneista mieltymyksistä, kuten siitä, että se haluaakin mieluummin tavata
ystäviään kahvilassa kuin shoppailla tuotteita. Kehitystyön tarve voi myös
syntyä muutoksesta kiinteistön ympäristössä; liikennejärjestelyt muuttuvat ja
näin ollen myös ihmisten kulkureitit muuttuvat, kaupunkia rakennetaankin voimakkaasti
johonkin toiseen suuntaan tms. Olennaista on kuitenkin se, että muutosten
suunnittelu ja toteutus aloitetaan hyvissä ajoin, eikä vasta sitten kun alamäki
on jo alkanut. Nykyisessä, alati muuttuvassa maailmassa muutostyön on itse
asiassa oltava jatkuvaa. Hereillä on pysyttävä koko ajan ja pienempää kehitystyötä
tehtävä jatkuvasti.

Kiinteistökehityksen voittajakonsepteja yhdistää siis oikea ajoitus, jatkuva muuntautumiskyky, ammattitaito tunnistaa merkitykselliset lähtökohdat suunnittelulle ja kyky osata ratkaista käsillä oleva yhtälö sellaiseksi, että se luo todellista lisäarvoa. Keksitään uusi tapa tehdä, uudenlainen kulma, uudenlainen yhdistelmä. Ei matkimalla, ei oikomalla suunnittelutyössä eikä kikkailemalla, vaan panostamalla suunnittelun pohjatyöhön ja hakemalla ratkaisuja kiinteistön omista lähtökohdista. Näin syntyy uniikki, juuri kullekin kiinteistölle voittoisa ratkaisu. Jos kaipaatte voittajakonsepteja, tervetuloa juttelemaan Amerikkaan!

//Maria Kelter

Kirjoittaja
on yhteiskuntatieteilijä, kaupunkikulttuurin vaikuttaja ja brädiasiantuntija,
joka yhdistelee osaamisalueitaan proaktiivisesti Suunnittelutoimisto Amerikan
asiakkaitten hyväksi.